keskikesän 'juhlaa' ja mahtavia hetkiä

Mun Juhannusaatto oli aivan anuksesta. Lähdin mökille, ja vieläpä vapaaehtoisesti, ihan innokkain mielin. Mutta ei helvetti. Ne hyttyset. Se niiden määrä oli sitä luokkaa ettei nähnyt eteensä ollenkaan. Nyt olenkin sitten syöty ja shortsit pysyvät visusti kaapissa.

Toivottavasti teillä meni paremmin.

Lukuisten allergiakohtauksien jälkeen pääsin vihdoin kotiin lepäilemään. Tuli sinä iltana sitten kutsuttua pari kaveria meille juhlistamaan tätä Suomen ihanaa kesää. Juostiin järveen vaatteet päällä, katsottiin Skinssin 4.kausi kokonaan ja valvottiin läpi yön. Elikkäs kyllähän se Juhannus siitä sitten korjaantui, kiitos näiden kahden.:)

irvistellään hmmmmm??

Tuossa kesän alussa aloin yksi päivä miettimään sanojen 'kaveri' ja 'ystävä' eroa. Sitten tajusin sen. Kavereita mulla on niin paljon kuin vain toivoa voi. Se on ihanaa. Elämä ei jää tylsäksi.

Mutta ei mulla ole ikinä oikeastaan ollut 'parasta ystävää'. Tai oli kai kerran, sitten me muututtiin. Ja se on kai ihan ok. Nyt oon kai vain vähän hämmentynyt, kun en edes tiedä mitä tapahtui. Siis ihan oikeasti. Ehkä se löysi sitten paremman parhaan ystävän pestiin, en tiedä.

Mutta täällä on yksi ihana ihminen, joka jaksaa pitää muhun yhteyttä. Ei mun terapeutti, joka tekee vain työtään. Yksi toinen, joka on kai mun ystävä. (^^Se on oikeastaan tossa yhdessä kuvassakin mun kanssa irvistelemässä.^^)

Ja kun pari-kolme kuukautta sitten tajusin, että poikien lisäksi kiinnostun tytöistä, en olisi ehkä selvinnyt tässä "homot roviolle"-maassa ilman tota ihmistä. Ton olion nimi on Maisa ja sen kanssa mun on hyvä olla. Enkä tiedä oonko oikeastaan tehnyt sitä sille selväksi. No nyt ehkä teen. XD

ohhoh mitä deep shittiä.... ehkä nyt on hyvä aika lopettaa :)

Oodi kesälle ja Maisalle. -Minna