huoh.
olipa kerran ihminen, joka sanoi mulle että "oot hyvää " ok saanko vastata ihan totuudenmukaisesti että ei mene noin tuo asia, tai ehkä menee, mutten silti tarpeeksi hyvää ole. pitäis olla. oon liian minä, parempaa täytyy olla, täytyy olla erikoishyvää.
elikkäs vähän oon vahingossa jättänyt lääkkeitä ottamatta ja nyt makaan sängyssä, the xx introa kuunnellen tyhjä olo sisällä. tiedä häntä mitä tulee tapahtumaan. kaksi kuukautta oon nyt ollut parempaanpäin. oliko tää tässä nyt?
missään, mitenkään, milloinkaan ei ole tarpeeksi hyvää. voinko täyttää sen velvollisuuden ollakseni täydellinen, siihen mut kai luotiin.
ilmoittauduinko idolsiin? ilmoittauduinko castingiin kavereiden elokuvaprojektiasiaan? palauduinko kouluun? voi kyllä.
epäonnistuinko niissä kaikissa? voi kyllä.
pitääkö erakoitua ja lopettaa huutamasta apua vai miten tästä olosta pääsee irti, en tiedä. kun ei vaan onnistu mikään.
ehkä joku päivä jaksan avata läppärin ja kirjoittaa jotain kivempaa, vaan nyt en.
saanko kadota vaan jookosta. voi juku tämä fiilis, hurraa.
-sekajuomatiiviste
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti